-
Hienoja maalauksia gallerioissa
Maalaustaiteen ystävän karkkipäiviin kuuluvat myös lukuisat muut kiinnostavat näyttelyt. Poimitaan sieltä lyhyesti muutama. Forsblomilla on Chantal Joffen (s.1969) uusia töitä, ja samalla myös taiteilijalle uudella tekniikalla eli pastelliliidulla tehtyjä töitä. Joffehan tunnetaan paremmin isoista naisia ja lapsia esittävistä maalauksistaan, joissa on arkielämän tapahtumia ja usein myös korostuneen ruumiillisia, elämän kuluttamia hahmoja. Joffe on käyttänyt itseään usein mallina, eikä todellakaan tee sitä imartelevasti. Itse asiassa jäin miettimään, miksi juuri Briteissä on useita groteskeista ihmishahmoistaan tunnettuja maalareita (Joffekin on brittiläinen, vaikka syntyisin Jenkeistä ja ttaiteilijaperheestä). Mainitaan nyt vaikka Francis Bacon, Lucian Freud ja Jenny Saville. Valokuvaaja Diane Arbusin yhdeksi esikuvistaan nostanut Joffe on siis usein ollut eräänlainen inhorealisti, joka etsii arjesta vinoja,…
-
Poimintoja näyttelykierrokselta
Galerie Forsblomin studiossa on tällä kertaa Jussi Goman (s. 1980), jonka töitä löytyy Fräntin kokoelmasta ja epäilemättä myös Heinoilta, ja sen lisäksi esimerkiksi Kiasman ja Hamin sekä lukuisten kotimaisten museoiden kokoelmasta. Jussilla on ollut pitkään yksityisnäyttely vuosittain jossakin isossa galleriassa ja on osallistunut lisäksi vuosittain useisiin ryhmänäyttelyihin. Hän on tuottelias, mikä akryylia käyttävällä maalarilla on luontevaakin. Tällä kertaa esillä on pieniä töitä, kun esimerkiksi edellisessä Forum Boxin näyttelyssä työt olivat kookkaita. Ote on molemmissa kuitenkin samanlainen. Työt ovat liukuneet esittävästä, asetelmien kieltä käyttävästä kohti abstraktimpaa ilmaisua. Maalauksissa on myös maalikokkareita, jotka tuovat niihin lisää kolmiulotteisuutta, esinemäisyyttä. Akryyli välineenä ja etenkin lakkapinnan käyttö tuo maalauksiin synteettisen olemuksen, jota voimakas perusvärien hallitsema…
-
Miikka Vaskola ja muita ajankohtaisia näyttelyitä
Kiersin hiljaisen sunnuntain ajanvietteeksi tusinan verran gallerioita, mutta kohdalle osui yllättävän vähän mitään erityisen säväyttävää. Ehdottomasti parasta oli Miikka Vaskolan Remembering Forwards -näyttely Helsinki Comtemporaryssa. Pidin kovasti jo hänen edellisestä Buenos Aires -näyttelystään ja samoilla jäljillä ollaan edelleen. Näyttelyesite kertoo näyttelyn nimen merkitsevän ”taiteiljalle ihmisen kykyä tiedostaa menneisyyden vaikutus tulevaan”. Isoissa, mattapintaisissa ja sävyiltään maanläheisissä kuvissa onkin kiinnostava psykologinen viritys, muistojen häilyvä luonne nousee pintaan. Sekatekniikalla toteutetuissa kuvissa on omaleimainen, patinoituneelta näyttävä himmeä pinta, jossa on syvyyttä ja sävyjä niukasta väriskaalasta huolimatta. Monissa teoksissa jokin sinänsä huomaamatonkin detalji rikkoo kokonaisuutta, näkyvästi esimerkiksi Man with a broken horizon -teoksessa (alla). Se johdattaa katsetta ja luo epäjatkuvuutta. Vaskola kertoo työskentelevänsä hetken varassa,…
Katsauksia kulttuuriin
