-
Barbie ja markkinoiden mahti
Kansallismuseo on juuri saanut avattua Barbie – the icon -näyttelynsä. Se herätti vilkasta keskustelua jo silloin, kun uutinen näyttelyn tulosta julkaistiin. Osallistuin itsekin tuohon debattiin, mutta totesin silloin odottavani näyttelyn näkemistä ennen oman kantani julkaisemista. Nyt näyttely on nähty, joten on aika pohtia sen antia. Vaikka näyttely ei sinänsä kuulu blogini ydinalueeseen eli kuvataiteeseen, liittyy siihen kuitenkin vahvoja kytköksiä populaarikulttuurin kuvastoon, muotiin, julkisuuteen ja omaksumaamme visuaaliseen koodistoon yleensä. Barbie on ilman muuta näyttelyn arvoinen osa kulttuurihistoriaa, niin meillä kuin koko läntisessä maailmassa. Barbieta ennen lasten nuket olivat esittäneet yleensä vauvoja. Aikuisnukkejakin oli, mutta ne olivat pikemminkin aikuisten käyttöön tarkoitettuja koristeita. Mattelin eli leluyhtiön yhden perustajan vaimo, Ruth Handler, huomasi oman tyttären keksivän…
-
Museokatsaus: Amos, Hämeenlinna, Sinebrychoff, Didrichsen, HAM, Kansallismuseo
Taidekiikarin domain-nimi ja palvelinsopimus tuli uusittua eli kai blogia on jatkettava ainakin toistaiseksi. Vaikka tämä kirjoittaminen on myös hauska harrastus ja samalla eräänlainen päiväkirja omista taidekokemuksista, täytyy myöntää tämän joskus vaativan puurtamistakin. Ilahduttavaa on se, että välillä tulee spontaania palautetta blogin onnistuneisuudesta. Moni on ehdottanut minulle jonkin apurahan hakemista, etenkin kun ajatuksena on ollut kehittää blogia niin teknisesti kuin sisällöllisestikin. Useamman kirjoittajan ja nimenomaan minua valistuneempienkin taiteentuntijoiden mukaan saaminen on ollut tavoitteena. Hain suosittelujen innostamana Taiteen edistämiskeskuksen apurahaa blogin kehittämiseen, mutta kuten arvelinkin, en sitä saanut. Blogeille on niitä kuitenkin sieltä jaettu, mutta vielä ei Taidekiikari ole päässyt sille tasolle. Mutta mennäänpä sitten asiaan. Hiljattain on käynnistynyt useita museonäyttelyitä, mutta…
-
Renessanssin mestareita Kansallismuseossa
Kansallismuseo ilahduttaa jälleen, ja nyt kyse onkin melkoisesta paketista. Esille on saatu noin 50 maalauksen kokoelma Pohjois-Italiassa vaikuttaneiden maalareiden töitä Renessanssi. Nyt! -näyttelyyn. Lombardiassa, Venetsiassa ja Milanossa 1500–1600 -luvuilla työskentelivät esimerkiksi Rafael ja Tizian. He ovat aikansa tunnetuimpia nimiä, mutta tunnettuja ovat myös Lorenzo Lotto, Tintoretto, Girolamo Romanino ja Giovanni Battista Moroni. Raffaello Sanzio da Urbino (1483 – 1520), eli Raphael tai suomeksi Rafael, kuoli vain 37-vuotiaana mutta jätti jälkeensä mittavan määrän maalauksia. Hän toimi myös arkkitehtinä. Michelangelo oli hänen kilpailijansa ja samalla vihamiehensä. Leonardo da Vinci oli jo selvästi vanhempi mutta siis myös Rafaelin aikalainen ja antoi vaikutteita hänen töihinsä. Ajan jännitteisiin kuului myös vauraan kirkon toimeksiantoihin liittyvät kateus…
-
Poimintoja galleriakierrokselta
Nostalgia ei ole yleensä hedelmällinen lähtökohta kiinnostavalle taiteelle, koska se ruokkii pikemminkin kliseistä sentimentaalisuutta. Ja mitä pienemmän piirin nostalagiamatkalla ollaan, sitä vaikeammaksi käy saada siitä irti jotain erityistä. Aivan kuivin lahkein ei selviä Helsinki Contemporaryn Luokkaretki -näyttelykään, vaikka silkka tekemisen ilo ja hauskuus tarttuvat katsojaankin. Näyttely koostuu Hannaleena Heiskan (s. 1973), Rauha Mäkilän (s. 1980), Maiju Salmenkiven (s. 1972), Timo Vaittisen (s. 1976) ja Camilla Vuorenmaan (s. 1979) teoksista – ja heidän yhteisestä historiastaan 2000-luvun alkupuolella Kuvataideakatemiassa. Kaikki ovat menestyneet urallaan ja yltäneet ns. museosarjaan eli töitä löytyy tärkeistä museokokoelmista. Kaikki ovat olleet myös näyttelyidensä ja julkisuuden kautta suhteellisen paljon esillä. Näyttelyn ripustus rikkoo rohkeasti perinteisen galleriaripustuksen tylsyyttä – tosin…