-
Ulkomaalaisia galleriavieraita ja pari poimintaa
Moitiskelin taannoin, että turhan harvoin gallerioissa nähdään ulkomaalaisia taiteilijoita (Forsblomia lukuun ottamatta). Nyt heitä on esillä yhdellä kertaa useita. Helsinki Contemporaryssa on ruotsalaisen kuvanveistäjän Roland Perssonin (s.1963) ja saksalaisen maalarin Marlon Wobstin (s. 1980) yhteinen Animal Farm -näyttely. Näyttelyn huomiota herättävä teos on Hope and Glory, luonnollista kokoa oleva silikonista tehty aasialainen norsu. Sen ja muidenkin Perssonin eläinveistosten pohjana on täytetystä eläimestä tehty valos, josta on muokattu silikoniteos. Hän on ollut esillä Suomessa aiemmin Amos Andersonin taidemuseossa, mutta jouduin itse kaivelemaan aika pitkään muistilokeroita ennen kuin teokset tulivat mieleen. Muistikuvat täydentyivät verkkosivujen kuvista. Perssonin töissä oli tuolloin ja on yhä paljon eräänlaista outouden, kuriositeetin luomaa latausta. Vaikka työt käynnistävät paljon…
-
Makupaloja gallerioista
Jussi TwoSeven pitää toisen näyttelynsä Heinolla, nähtävissä 28.8. saakka. Isot stensiilityöt on maalattu gallerian seinään. Villieläinaiheet on toteutettu huolellisesti, joka tuo käsityömäisen tunnun ja jäljellä on katutaiteen rosoakin. Vuoden apurahan turvin myös julkisia teoksia tehnyt taiteilija on voinut keskittyä nyt ilmaisunsa kehittämiseen. Julkiset työt ovat olleet valtavan suosittuja ja itse pidän näistä kovasti. Kun hän teki karhua esittävää maalausta Espooseen, syntyi myös keskustelua saako karhun hampaat näkyä. Ettei olisi liian pelottavaa lapsille. Väännön jälkeen hampaat saivat jäädä. Lapset ovat silti varmaan turvassa. Anhavalla päättyy samaan aikaan toisenlaisella tunnelmalla ladattu näyttely. Jani Ruscica pelaa älyllisen oivaltamisen ja elämyksellisyyden rajapinnalla, joka ei ole helppo lähtökohta. Teokset vaativat katsojalta siis vaivannäköä, joka palkitsee.Puupiirokset…
-
Elina Brotherus, Janne Räisänen ja muuta ajankohtaista
Suhteeni Elina Brotheruksen töihin on ollut pitkään varsin kaksijakoinen. Hänen välineen hallintansa on suvereenia ja pidän hänen vanhan koulukunnan otteestaan. Tekninen taituruus on valokuvassa keino tehdä haluamaansa jälkeä, eikä se silti taitavalla kuvaajalla hallitse tekemistä. Tässä Brotherus onnistuu. Myös hänen tuotannossaan toistunut liikkuminen maalaustaiteen kuvakielen ja valokuvan rajamaastossa on kiinnostanut, joskin kuvat ovat toisinaan yllätyksettömiä. Brotherus on samoin paneutunut kuvan tekijän ja mallin suhteeseen, vaikka onkin itse isossa osassa tuotantoaan kuviensa malli. Näin on myös Heinolla esillä olevassa uudessa näyttelyssä Les Femmes de la Maison Carré. Se on kuvattu toukokuussa 2015 Alvar Aallon piirtämässä talossa Ranskassa. Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson, joka toimi aiemmin sekä Alvar Aalto -säätiön että Alvar…
-
Poimintoja galleriakierrokselta
Parin pimeän päivän ratoksi kiersin joukon gallerioita. Yhtenä kiinnostavimmista täytyy nostaa esiin MUU Gallerian näyttely UUSI MUU, joka on vuosittainen uusien yhdistyksen jäsenten esittely. Nyt esillä olevat mediataiteen edustajat ovat kaikki kiinnostavia, mutta minuun teki suuren vaikutuksen etenkin Dave Bergin teos So now then part. Teoksen tunnelma ja kuvamaailma on vangitseva, huolellinen toteutus äänimaailmaa myöten on upea. Unenomainen, mystinen kuvavirta vyöryy mustavalkoisena niin, että siihen tuntuu uppoavan. https://www.facebook.com/events/568535586634766/ Videoiden saralta toinen kiinnostava kohde löytyy lähettyviltä Galleria Anhavalta: Salla Tykän Retrospective -näyttely. Romanialaisia voimistelijoita esittävä teos on jo aiemmin paljon ollut esillä. Se on lisännyt kiinnostusta näyttelyyn, joskin olisi ollut mukava nähdä enemmän uuttakin tuotantoa. Esillä on myös mustavalkoisia kuvia taiteilijasta…
-
Miikka Vaskola ja muita ajankohtaisia näyttelyitä
Kiersin hiljaisen sunnuntain ajanvietteeksi tusinan verran gallerioita, mutta kohdalle osui yllättävän vähän mitään erityisen säväyttävää. Ehdottomasti parasta oli Miikka Vaskolan Remembering Forwards -näyttely Helsinki Comtemporaryssa. Pidin kovasti jo hänen edellisestä Buenos Aires -näyttelystään ja samoilla jäljillä ollaan edelleen. Näyttelyesite kertoo näyttelyn nimen merkitsevän ”taiteiljalle ihmisen kykyä tiedostaa menneisyyden vaikutus tulevaan”. Isoissa, mattapintaisissa ja sävyiltään maanläheisissä kuvissa onkin kiinnostava psykologinen viritys, muistojen häilyvä luonne nousee pintaan. Sekatekniikalla toteutetuissa kuvissa on omaleimainen, patinoituneelta näyttävä himmeä pinta, jossa on syvyyttä ja sävyjä niukasta väriskaalasta huolimatta. Monissa teoksissa jokin sinänsä huomaamatonkin detalji rikkoo kokonaisuutta, näkyvästi esimerkiksi Man with a broken horizon -teoksessa (alla). Se johdattaa katsetta ja luo epäjatkuvuutta. Vaskola kertoo työskentelevänsä hetken varassa,…
Katsauksia kulttuuriin
