-
Valokuvan ja maalauksen suhteesta
Päätoimittaja on patistellut päivittämään blogia, kun edellisestä postauksesta on vierähtänyt jo viikkoja. Kysyin, voisinko välillä kirjoittaa muutakin kuin ajankohtaisesta näyttelystä. Päätoimittaja – hän on hyvä tyyppi! – lupasi, että voin kirjoittaa ihan mistä aiheesta vain. Niinpä tuumin, jospa pohdiskelisin hiukan valokuvan ja maalauksen välistä suhdetta. Samalla voisin sivuta muutamaa ajankohtaista näyttelyäkin. Olen kuullut lukuisia kertoja, kuten varmasti moni muukin, toteamuksen maalauksesta: onpa hieno, melkein kuin valokuva! Ja toisaalta sitten valokuvasta voidaan sanoa: onpa hieno, melkein kuin maalaus! Tietysti kukaan kulttuurin harrastaja ei tuollaiseen sorru… Silti minulle erityisen kiinnostavaa on pitkään ollut tuo rajapinta, jolla tietyt maalarit ja valokuvaajat leikittelevät. Se ei tietenkään ole sinänsä uutta, sillä tuo harmaa alue on ollut…
-
Grönlund-Nisunen Taidehallissa, HAMissa Tyko Sallinen
Taidehallissa Grönlund-Nisusen eli Tommi Grönlundin (s.1967) ja Petteri Nisusen (s.1962) retrospektiivi on yksi vuoden merkittävistä näyttelyistä. Se on tärkeä tapahtuma myös siksi, että duon teoksia ei ole täällä – eikä maailmallakaan – nähty kootusti yhdessä. Toki Anhavalla on gallerianäyttelyissä nähty useamman työn kokonaisuuksia, mutta nyt on tarjolla ajallisesti kattava näkymä. Heidän uransa alkoi jo 90-luvun puolivälissä, kotimaisia tunnustuksia sateli vuosituhannen vaihteen tienoilla ja esimerkiksi 2001 Venetsian biennaalin näkyvyys. Senkin jälkeen he ovat olleet paljon esillä maailmalla ja saivat urastaan myös Leonardo da Vinci World Award of Arts -palkinnon 2013. Mielenkiintoisia töitä syntyy yhä, mutta nykytaiteen aina uusia ilmiöitä janoavassa maailmassa heidän ikään kuin uutuusarvonsa on jo karissut. Etabloituneina tekijöinä heitä arvostetaan, silti kiinnostus on jo…
-
Gallerianamuja
Marraskuun harmaudessakin on esillä ollut paljon kiinnostavaa taidetta. Olen kiertänyt näyttelyissä muiden kiireiden keskellä, aikaa blogiin kirjoittamiseen ei vain ole ollut löytyä. Täytyy nyt kuitenkin laittaa lyhyet kommentit muutamista namupaloista. Tätä kirjoittaessani valtuusto käsittelee Guggenheimia, mutta päätöksiä ei ole vielä tiedossa. Tietooni tuli myös uusi näyttelytila: Kohta. Se on EMO Säätiön hanke, jossa Teurastamolle tulee korkeatasoinen näyttelytila vuonna 2017. Sitä ohjaa neuvottelukunta, johon kuuluvat: Kuvanveistäjä Martti Aiha, Fiskars Senior Curator Anders Kreuger, M HKA, Museum van Hedendaagse Kunst, (Ny-kytaiteen museo), Antwerpen PhD in Screen Studies, Senior Lecturer in Digital Media at University of Kent, Richard Misek, Lontoo Kuvataiteilija Thomas Nyqvist, Helsinki Kuvataiteilija Nina Roos, Helsinki Kuvataiteilija Hans Rosenström, Lontoo Kuvataiteilija Magdalena…
-
Yayoi Kusama HAMissa
Oma suhtautumiseni Yayoi Kusaman taiteeseen on kaksijakoinen. Supertähtisteroideilla valtavaksi pullistunut ilmiö herättää myös ikäviä tuntemuksia. Louis Vuittonin taannoinen kampanja oli minusta enemmän irvokas ja groteski kuin tyylikäs. Kusama oli siinä jonkinlainen taidemenninkäinen ihmeellisessä mielikuvitusmaailmassaan. Kaupallisuudessa ei sinänsä ole mitään tuomittavaa ja Kusamalla on ollut vahva ekshibitionistinen taipumus, samoin vaatesuunnittelu on läheinen jo nuoruudesta. Silti HAMissakin esillä oleva näköispatsas osana laukkufirman näyteikkunasomistusta ei vain edusta tyylitajua. Kusama (s.1929) varttui perheessä, jota hallitsi dominoiva äiti. Isä pakeni promiskuiteetin iloihin. Perheen elanto tuli siementen myynnistä. Japanin kulttuuri oli 30-luvulla ankaran sääntökeskeinen ja elämä maaseudulla niukkaa. Maailmansodan syttyminen oli tietenkin raju muutos. Yayoi teki muiden nuorten tyttöjen kanssa töitä laskuvarjotehtaassa. Jo nuorena syntynyt halu…
-
Keräilijöiden kokoelmat esillä: Seppo Fräntin Haava ja Rakkaudella Heino
Kuvataiteen ystävälle on jälleen tarjolla runsaasti herkkuja, kun kokoelmien lisäksi on gallerioissa useita mielenkiintoisia näyttelyitä. Kun keräilijöistä puhutaan, niin laitetaanpa muutama sana keräilyn psykologiasta. Aihetta on tutkittu kohtuullisen paljon ja varsinkin sitä ulottuvuutta, kun keräilystä tulee pakkomielteistä. Itse asiassa keräily jossain muodossa on varsin yleistä, sillä vähintään neljännes ja joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes meistä keräilee jotakin. Taiteen kerääminen on oma erityinen lajinsa, mutta siihen pätevät samat mekanismit. Keräilyä on selitetty ihmisen lajihistoriasta kumpuavalla piirteellä varmistaa selviytyminen erilaisia resursseja keräilemällä. Tyypillisesti keräilyn luomaan mielihyvään liittyy onnistuminen tietyn esineen saalistamisessa; itse jahti on tärkeää ja sille asetetun tavoitteen saavuttaminen erityisesti. Juuri tämä osa keräilystä luo riippuvuutta, addiktiivisuutta. Toiseksi keräilyyn liittyy kokoelman…
Katsauksia kulttuuriin
