-
Reima Nevalainen Forsblomilla
Viime vuonna Nuori taiteilija -tittelin saaneella Reima Nevalaisella (s. 1984) on pitänyt kiirettä. Tunnustukseen kuuluneen näyttelyn tekeminen oli iso ponnistus – ja samalla myös pelottavakin urakka. Se oli kuitenkin upea kokonaisuus, ja siitä löytyy kommentit toisaalta blogista. Nyt Forsblomilla oleva näyttely koostuu sen jälkeen syntyneistä töistä, eikä esillä ole edes kaikkia teoksia. Ripustus on haluttu pitää väljänä, ja se toimiikin mainiosti. Kävin rupattelemassa Reiman kanssa työskentelystä ja uusista töistä. Porvoon taiteilijatalon työhuone on kätevästi asunnon yhteydessä. Pienen yksiön kokoinen 25 neliöinen työhuone ei anna mahdollisuuksia pitää useita töitä samaan aikaan työn alla, tosin Reima tyypillisesti työstääkin vain yhtä teosta kerrallaan. Kollaaseja, maalausta ja piirtämistä yhdistävät teokset ovat abstrakteja, vaikka…
-
Tamara Piilola & Jenni Hiltunen
Laskeskelin pari päivää sitten käyneeni alkaneen vuoden aikana noin 50:ssä näyttelyssä. Sitä kai voi pitää suhteellisen ahkerana taiteen seuraamisena. Olen huomannut siihen liittyvän kaksi toisilleen vastakkaista ilmiötä. Kun katsoo paljon taidetta, omat mieltymykset terävöityvät. Oppii ymmärtämän omaa makuaan ja mieltymyksiään. Samalla näkee, millaisia vaikutteita liikkuu, miten eri tekniikoilla tehdään mielenkiintoista jälkeä ja mitä se vaatii tekijältä. Voisi kai sanoa, että kuten missä tahansa lajissa: harjoitus kehittää. Se tarkoittaa myös sitä, että antaa tilaa omalle vaikutelmalle, aistien välittämälle havainnolle. Käyn usein katsomassa kiinnostavan näyttelyn pari kolme kertaa, ensin hyvin spontaanisti ja sitten analysoidummin. Myös oma mielentila voi vaikuttaa tulkintaan. Tiiviistä taideharrastuksesta seuraa ilmiö, josta olen hyvin tietoinen ja yritän pitää asian…
-
Vuoden ensimmäinen galleriakatsaus
Taidehiippari on jälleen palannut harhailemaan kuvataiteen poluille pienen joulutauon ja muiden kiireiden jälkeen. Gallerioiden vuosi käynnistyi hiukan eritahtisesti, mutta nyt ovat kaikki ehtineet jo avata näyttelynsä. Aloitetaan pieni katsaus vaikka Forum boxista Camilla Vuorenmaan Areena-näyttelyllä. Tällä kertaa aiheena on sirkus; Camillalla on tapana hakea aiheita tällaisella ”etnografisella” menetelmällä jotain yhteisöä seuraamalla. Sirkus on aiheena vaikea, koska sitä on käytetty paljon ja siihen liittyy huimasti kaikenlaisia stereotypioita. Täytyy tässä sivumennen mainita, että vuosia sitten eräs hyvä ystäväni sai kesäduunin sirkuksen teltanpystyttäjänä. Tuoreelle ylioppilaalle siinteli mielessä proosallinen seikkailu pitkin kesäistä Suomea. Arki oli kuitenkin toista. Vaihtuvilla paikkakunnilla edessä oli aina sama pystytys- ja purkamishomma, siinä välillä rankkaa fyysistä työtä eläinten hoitamisessa ja vaikka…
-
Gallerianamuja
Marraskuun harmaudessakin on esillä ollut paljon kiinnostavaa taidetta. Olen kiertänyt näyttelyissä muiden kiireiden keskellä, aikaa blogiin kirjoittamiseen ei vain ole ollut löytyä. Täytyy nyt kuitenkin laittaa lyhyet kommentit muutamista namupaloista. Tätä kirjoittaessani valtuusto käsittelee Guggenheimia, mutta päätöksiä ei ole vielä tiedossa. Tietooni tuli myös uusi näyttelytila: Kohta. Se on EMO Säätiön hanke, jossa Teurastamolle tulee korkeatasoinen näyttelytila vuonna 2017. Sitä ohjaa neuvottelukunta, johon kuuluvat: Kuvanveistäjä Martti Aiha, Fiskars Senior Curator Anders Kreuger, M HKA, Museum van Hedendaagse Kunst, (Ny-kytaiteen museo), Antwerpen PhD in Screen Studies, Senior Lecturer in Digital Media at University of Kent, Richard Misek, Lontoo Kuvataiteilija Thomas Nyqvist, Helsinki Kuvataiteilija Nina Roos, Helsinki Kuvataiteilija Hans Rosenström, Lontoo Kuvataiteilija Magdalena…
-
Hienoja maalauksia gallerioissa
Maalaustaiteen ystävän karkkipäiviin kuuluvat myös lukuisat muut kiinnostavat näyttelyt. Poimitaan sieltä lyhyesti muutama. Forsblomilla on Chantal Joffen (s.1969) uusia töitä, ja samalla myös taiteilijalle uudella tekniikalla eli pastelliliidulla tehtyjä töitä. Joffehan tunnetaan paremmin isoista naisia ja lapsia esittävistä maalauksistaan, joissa on arkielämän tapahtumia ja usein myös korostuneen ruumiillisia, elämän kuluttamia hahmoja. Joffe on käyttänyt itseään usein mallina, eikä todellakaan tee sitä imartelevasti. Itse asiassa jäin miettimään, miksi juuri Briteissä on useita groteskeista ihmishahmoistaan tunnettuja maalareita (Joffekin on brittiläinen, vaikka syntyisin Jenkeistä ja ttaiteilijaperheestä). Mainitaan nyt vaikka Francis Bacon, Lucian Freud ja Jenny Saville. Valokuvaaja Diane Arbusin yhdeksi esikuvistaan nostanut Joffe on siis usein ollut eräänlainen inhorealisti, joka etsii arjesta vinoja,…