Memories of Love
Tämä kuuluu sarjaan amatööri harjoittelee videoiden tekemistä. Ja hauskaa puuhaa se on, mutta ei ihan pelkkää leikkiä kuitenkaan !
Videossa ovat monet erilaiset aiheet sulautuneet toisiinsa. Mielessäni oli pyörinyt eräänlaisen parodian tekeminen mediataiteen keinoista. Halusin samalla parantaa editointiosaamistani. Muutamat tuttavani ovat toisinaan naureskelleet mediataiteessa vastaan tuleville kliseille, enkä itsekään sitä täysin kiellä. Kirjo on kuitenkin laaja. Tästä jäi silti mukaan kunnianosoituksena sävyjä, jotka viittaavat filmin jo varhaisessa vaiheessa kuvataiteen välineeksi ottaneisiin tekijöihin.
Olin katsellut paljon myös muita vanhoja elokuvia ja dokumentaarisia tallenteita. Minua kiehtoo esimerkiksi 50-luvun ja varhaisen 60-luvun värien käyttö ja estetiikka. Samaan aikaan pohdin toista projektiani: löysin taannoin roskalavalta läjän vanhoja dioja, joiden kuvaaja on ollut taitava harrastaja. Ulkomaanmatkoilta on paljon hienoja kuvia, ja ne ovat juuri noilta samoilta vuosikymmeniltä. Olen kuvia järjestellyt ja reprokuvannut osan, mutta se taitaa muodostua kuitenkin erilliseksi askareeksi.
Minua kuitenkin järkytti, kuinka kokonaisia elämäntarinoita oli paiskattu roskiin. Kaikki diat olivat olleet siististi metallilaatikoissaan, mutta ne olivat levinneet lavan pohjalle. Poimin sieltä kaikki, jotka suinkin sain talteen. Osa oli kosteudesta vaurioitunut, ja ne olivat kuin suttuiseksi liukuneita muistoja. Abstrakteissa värien ja muotojen ruuduissa näkyy paikoittain myös pieniä sirpaleita kuvan aiheesta.
Tämä tuntui osuvan ajatuksissani yhteen äitini alzheimerin kanssa. Se on tehnyt hänen ajattelustaan muistojen ja nykyhetken sotkua. Lapsuudesta ja nuoruudesta pulpahtelee erilaisia tarinoita, ja yleensä juuri voimakkaasti tunteita herättäneet tapahtumat ovat tallentuneet syvälle mielen lokeroihin. Monia muistoja olen kuullut ensi kertaa vasta sairauden jo iskettyä. Silti paljon on kadonnut ja tuntuu jotenkin sattumanvaraiselta, keitä ihmisiä muistoihin on jäänyt, kuka pudonnut pois. Sekavien päivien välissä on kirkkaitakin hetkiä, jolloin ajatus kulkee ja muistin logiikka pelaa. Kunnes nykyhetki taas karkaa koko ajan ulottuvilta sekoittuen muistojen riekalaisiin.
Rakkaus, intohimo on joskus dramaattista, melkein pelottavaakin. Halusin saada visualisoitua sen, mutta samalla esittää myös sen ailahtelevaisuuden. Nuoruuden epävarmuus, kauneuden kaipuu ja oman olemuksen puunaaminen ovat tärkeitä. Kauneus on kuitenkin hetkellistä, ja iän karttuessa sen merkitys vähentyy. Suuret tunteet saavat ihmiset tekemään melkein mitä hyvänsä. Huuma voi kantaa yli vuorten, suuri rakkaus siirtää ne.
